Suomen matemaattinen yhdistys piti vuosikokouksensa maanantaina 7.4.2025 Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella. Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat, valittiin uusi hallitus ja jaettiin palkinnot viime vuoden parhaille tutkielmille.
Vuosikokousesitelmä: Gangstereita ja gloriaa
Ennen vuosikokousta oli perinteiseen tapaan laajalle matemaattiselle yleisölle suunnattu esitelmä. Tänä vuonna sen piti Alex Karrila Åbo Akademista otsikolla "Hilamallien matemaattinen fysiikka – gangstereita ja gloriaa".
Gloriaa aiheesta löytyy lukuisten Fieldsin mitaleiden kautta, ja suomalaisetkin tutkijat ovat tehneet alalla merkittäviä tuloksia. Mutta miten gangsterit liittyvät asiaan? Tallenne esitelmästä löytyy yhdistyksen YouTube-kanavalta.
Lindelöf-palkinto Aapo Pajalalle
SMY on jakanut Ernst Lindelöf-palkinnon parhaalle matematiikan maisterin- tai diplomityölle jo vuosikymmenten ajan. Tänä vuonna palkintokomitealla oli mieluisa urakka, koska yhdistys sai 12 erinomaista ehdotusta. Ehdotukset edustivat kattavasti matematiikan eri aloja ja yliopistoja.
Vaikean pohdinnan jälkeen komitea päätyi antamaan palkinnon Aapo Pajalalle (Aalto-yliopisto). Pajala jatkaa väitöskirjatutkijana Aalto-yliopistossa. Komitean palkintoperusteet:
Aapo Pajalan diplomityö "The Eremenko and Gabrielov proof for the Shapiro conjecture in the n = 2 case" käsittelee Eremenkon ja Gabrielovin rationaalifunkioiden kriittisten pisteiden lausetta, jonka mukaan Riemannin pallon rationaalifunkio, jonka kriittiset pisteet ovat reaalisia, on Möbius-kuvauksen antamaa muuttujanvaihtoa vaille reaalikertoiminen rationaalifunkio. Eremenkon ja Gabrielovin ensimmäinen todistus tälle lauseelle julkaistiin Annals of Mathematics -lehdessä vuonna 2002, ja vuonna 2005 he julkaisivat ns. elementaarin todistuksen alkuperäiselle todistukselleen. Eremenkon ja Gabrielovin lause antaa todistuksen Shapiron konjektuurin ensimmäiselle epätriviaalille tapaukselle kaksiulotteisessa tilanteessa. Sharpiron konjektuurin mukaan äärellisulotteisen komplekisen polynomiavaruuden aliavaruuden Wronskin determinantin nollakohtien reaalisuudesta seuraa itse aliavaruuden reaalisuus. Shapiron konjektuurin todistivat Mukhin, Tarasov ja Varchenko vuonna 2009.
Pajalan työ on erinomainen diplomityö aiheesta, joka vaatii laajaa perehtymistä useaan matematiikan osa-alueseen. Itse lauseen kysymys kuuluu kompleksianalyysin piiriin, mutta tarvittavat tekniikat sisältävät sekä algebrallista geometriaa, Grasmannin avaruuksia että Riemannin pallon topologiaa. Pajalan työ on tour de force matemaattiselta syvyydeltään. Työn erittäin vaativasta aiheesta huolimatta siinä on onnistuttu erinomaisesti tavoittamaan opinnäytteelle astettavat selkeyden ja tarkkuuden tavoitteet. Työ on erittäin helposti lähestyttävä ja sopii lähteeksi aiheeseen tutustuvalle lukijalle.
Palkintokomitean muodostivat Kalle Kytölä, Petri Laarne, Pekka Nieminen ja Pekka Pankka.
Väitöskirjapalkinto Susanna Heikkilälle
SMY on jakanut nykyistä väitöskirjapalkintoa vuodesta 2021 lähtien. Palkinto annetaan Olli Lehdon muistorahastosta.
Saamistaan viidestä ehdotuksesta palkintokomitea valitsi voittajaksi Susanna Heikkilän Helsingin yliopistossa valmistuneen työn. Heikkilä on julkaisuhetkellä tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa. Komitean palkintoperusteet:
Susanna Heikkilän väitöskirja "Quasiregular geometry: from maps to curves" käsittelee kvasisäännöllisten kuvausten ja käyrien teoriaa. Kvasisäännölliset kuvaukset ovat tason konformikuvausten yleistyksiä, kun taas kvasisäännölliset käyrät ovat kompleksigeometriassa esiintyvien holomorfisten käyrien yleistyksiä. Kvasikonformigeometrian tutkimus on ollut Suomen matematiikan suuria menestystarinoita. Erityisesti kolmessa ja useammassa ulottuvuudessa kvasikonformigeometria eroaa konformigeometriasta radikaalisti.
Heikkilän väitöskirja sisältää neljä osajulkaisua, joissa esitetään merkittäviä edistysaskelia tässä teoriassa. Väitöskirjassa tutkitaan mm. kvasisäännöllisesti elliptisiä monistoja, eli Riemannin monistoja, jotka sallivat kvasisäännöllisen kuvauksen euklidiselta avaruudelta. Väitöskirjan kolmas osajulkaisu on yhteisartikkeli P. Pankan kanssa, ja siinä todistetaan vahvoja rajoitteita suljetun kvasisäännöllisesti elliptisen moniston topologialle liittyen M. Gromovin vuonna 1981 esittämään kysymykseen. Seurauksena saadaan kvasisäännöllisesti elliptisten yhdesti yhtenäisten 4-monistojen täydellinen luokittelu. Työ on poikkeuksellisen tasokas ja se on hyväksytty julkaistavaksi Annals of Mathematics -lehdessä. Työ huomioitiin myös Helsingin Sanomien tammikuussa ilmestyneessä tiedeartikkelissa.
Kolme muuta osajulkaisua, joista kaksi on Heikkilän yksin kirjoittamia, ovat myös erinomaisia ja ne antavat vastauksia kvasisäännöllisten käyrien olemassaoloon ja ominaisuuksiin liittyviin kysymyksiin. Väitöstutkimuksessaan Heikkilä hyödyntää analyysin, topologian ja algebran menetelmiä syvällisellä tavalla. Väitöskirja hyväksyttiin Helsingin yliopistossa vuonna 2024 arvosanalla "kiittäen hyväksytty".
Palkintokomitean muodostivat Anne-Maria Ernvall-Hytönen, Mikko Salo ja Ville Suomala. Yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Pankka ei osallistunut palkintoehdotusten käsittelyyn.
Uusi hallitus ja muita päätöksiä
Kokouksessa käsiteltiin viime vuoden tilinpäätös ja tulevan vuoden talousarvio. Edelliselle hallitukselle myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan 30 eurossa (varsinainen) ja 15 eurossa (kannatus- ja opiskelijajäsen).
Hallitus pysyi pääosin ennallaan. Ainoana muutoksena väistyvän sihteeri Petri Laarnen tilalle hallitukseen valittiin FM Meri Laurikainen.