Suomen matemaattisen yhdistyksen vuosikokous pidettiin 25.3.2024 Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osastolla. Kokouksen päätteeksi jaettiin yhdistyksen perinteiset palkinnot edeltävän vuoden parhaista matematiikan alan maisterin-/diplomitöistä sekä väitöskirjoista. SMY:n hallitus päättää palkinnonsaajat saamiensa ehdotusten perusteella.
Aiemmat palkinnonsaajat sekä lisätietoa palkinnoista
Ernst Lindelöf -palkinto syvälliselle bugikorjaukselle
DI Emil Verkaman Aalto-yliopistossa hyväksytty diplomityö "Repairing the Universality Theorem for 4-Polytopes" käsittelee universaaliuslausetta 4-polytoopeille. Aiheen historia juontuu Steinitzin työstä 1920-luvulta ja kysymyksestä, miten polytooppiset hilat voidaan tunnistaa. Mnev ratkaisi ongelman 1980-luvulla osoittamalla, että polytooppisten hilojen realisaatioavaruudet voivat olla mielivaltaisen monimutkaisia, siten "universaaleja". 1990-luvulla Richter-Gebert sai tulokseen vahvennuksen, jonka mukaan universaalius saavutetaan jo 4-polytoopeilla.
Emil Verkaman diplomityössä huomautetaan Richter-Gebertin keskeiseksi lähdeviitteeksi muodostuneessa kirjassa olevan todistuken virhe ja esitetään sille korjaus, jonka seuraukset lähes koko kirjan sisältöön käydään läpi, jotta tuloksen voidaan edelleen todeta olevan voimassa. Tämä on arvokas korjaus tulokseen, johon suuri määrä tutkimusta nojaa. Verkaman työssä tarvitaan useita matematiikan aloja: kombinatoriikasta topologiaan ja semialgebralliseen geometriaan. Työ sisältää lisäksi huolellisen ja kypsän katsauksen ja vertailun kirjallisuudessa esiintyviin stabiilin ekvivalenssin käsitteisiin, joista useampaa voitaisiin käyttää todistuksen virheen paikkaamiseen. Verkaman diplomityöstä voi huolellisen esityksen ansiosta muodostua hyvä lähde alaan perehtyville sekä hedelmällinen lähtökohta stabiilin ekvivalenssin teorialle reaalisessa algebrallisessa geometriassa.
Väitöskirjapalkinto alkulukujen jakauman tutkimukselle
FT Olli Järviniemi tutkii Turun yliopistossa hyväksytyssä väitöskirjassaan "Problems in analytic and algebraic number theory" sekä analyytisen että algebrallisen lukuteorian alaan kuuluvia kysymyksiä.
Väitöskirjan analyyttisen lukuteorian osassa tarkastellaan peräkkäisten alkulukujen poikkeuksellisen suuria etäisyyksiä lyhyillä väleillä. Järviniemi parantaa Heath-Brownin ja Peckin tuloksia seulameneltelmällä, joka on optimoitu tätä varten kehitetyn tietokoneohjelman avulla. Järviniemen väitöskirjan algebrallisen lukuteorian osa käsittelee Schinzelin ja Wójcikin ongelmaa kokonaislukujen yhteisestä alkulukuasteesta ja siihen liittyviä Artinin konjektuurin kysymyksiä. Väitöskirja osoittaa väittelijän laajaa ja syvällistä osaamista lukuteorian ajankohtaisista kysymyksistä.